Lavendar Flying Butterfly

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Koiranelämää pihalla


Minä olen tämän perheen tyttö-puudeli. Esittelen tässä meidän
pihaa vähän omasta näkökannastani... siis koiran.
*** tässä makoilen emännän massun päällä terassilla***
Mitenköhän se tuossa mahtuu makaamaan kun penkki on aika kaponen - saisi laihduttaa vähän.
Meidän terassi on mitä on - onhan sinne emäntä tuonut jos minkäkinlaista härpäkettä. Ei kuulemma
aina ole tyytyväinen - kummallinen ...ensin laittaa ja sitten ei ole tyytyväinen mihinkään.


Isäntä osti emännälle tuon naispatsaan. Tykkääköhän se siitä kun tuommosen meni hankkimaan.
Onhan se aika iso, mutta toisaalta vähän liian hieno meille - katotaan nyt kuinka kauan tuokaan tuossa kattelee.
Takkakin on terassilla, mutta eipä tuossa liiemmin ole tulta pidetty. Minusta se on hyvä kun meidän 
pitää mennä silloin sisälle.


...samaa rouvaa eri kantilta ...


Hei kato Aatukin on terassilla. Ja taas on emännän crocsit saaneet kyytiä.
Se tykkää niitä jatkuvasti kannella ja onpa muutaman tainnut jyrsiäkkin. Minä en semmosta tee.
Ne on nuo pojat semmosia.


Veli-veikka siinä kattelee, että mitähän tässä keksis. Nurmikko on ainakin leikattu näköjään.
Ainiin - tuo kamala päivänvarjo on vieläkin tuossa vaikka isännän piti se viedä jo viime kesänä roskiin.
Aikovat ja aikovat aina....


Hei älä karkaa!



Mikäpä siinä on velipojan kierrellä nuuhkimassa ja syömässä kärpäsiä.
Mutta minä olen siinä parempi - voin kertoa.


No missäs niitä kärpäsiä onkaan - tänne vain niin syön teidät!!!



No ei sitte...



Meidän koirien näkökulmasta kaikki on niin suurta - vaikka eihän tämä rivitalon piha voi kovin 
suuri olla, vaikka aina se isäntä ja emäntä vieraille kehuu, että on niin työläs piha. Vuh! sanon minä -
laiskoja ovat.
Mutta kyllä tälläinen rivitalopiha on ihan riittävä tälle minun porukalle.



Kyllä kesällä on mukavaa! Vaahterakin siinä tuulessa heiluu.


Pihakeinussa tykkään istuskella vain silloin kun isäntä tai emäntä ovat kaverina.
Heiluu peijakas niin kovasti.

Kyllä täällä kaikenkaikkiaan on mukava kesällä aikaansa viettää.
En minä noista kukista niin kovasti välitä kun ei saa kukkapenkissä leikkiä koskaan.
Parhaat hajut kuitenkin mielestäni on tuolla tienvarrella pisulenkillä. No - sitäpä ei ihmiset ymmärrä.


Emäntä osti pari uutta pionia - valkosia pitivät olla tietysti kun se on niin hurahtanut siihen väriin...
Kummallista -


Ei näy auringonottajia - sisällä ovat tietysti taas... vaikka aurinko paistaa.
Sitten valittavat sateella, että kun sataa - kummallisia nuo ihmiset kun ei mikään passaa.



Suihkuallas on ihan nätti, mutta joskus tuo veden solina käy meidän koirien korviin kun 
meillä nyt on niin hyvä kuulo.

Että tämmösiä mietteitä lähettelee Iita

12 kommenttia:

päivi kirjoitti...

hihiii...
kylläpäs oli mainiot ajatukset iitalla:):)
kerrassaan mainio postaus ja
ihana kesäiset kuvat!
on se hienoa ettei nuo meidän koirat osaa oikeasti puhua...
olisivat varmasti aikamoisia totuuden torvia :)

leeviltä terkut iitalle ja aatulle!

TIINA P kirjoitti...

Vauhdikas postaus :=) Kiva lukea ajatuksia koiruuksien näkökulmasta, valloittavaa tekstiä. Kivat kesäiset kuvat, taidan vielä palata tekstiin uudemman kerran.

Mari kirjoitti...

On se maailma vähän erilainen koiran silmin :)

Johanna Rintanen kirjoitti...

Kyllä koiruuksien kelpaa. Ja ahh mikä nenämusiikki puutarhassasi varmasti vallitsee. Nuorimmaiseni aapisessa aikoinaan Teppo Koiruus haisteli nenämusiikkia, eli huumaavia hajuja=) Koiramaisen leppoisaa päivää

JOHANNA kirjoitti...

Hauskoja mietteitä lähetteli Iita! :D
Ihania kuvia teiltä ja miten suloisia koiruleita! Aurinkoista keskiviikkoa!

Arja kirjoitti...

Ihana postaus:-))
Onneksi tosiaan noi koirat ei osaa puhua...olis kamalaa mitä meidänkin pojat postais;-))
Paljonhan ne kumminkin mammalle puhuu.... koirattomat ihmiset varmaan pitävät meikäläisen koirajuttuja joskus hölmöinä;-)
Iitalle terkkuja Dafilta<3<3

Heli kirjoitti...

Nicke lähettää ihanaisia nuuskutuksia Iitalle ja Neiti-Nuu lähettää Aatulle terkkuja että oikein oot ymmärtänyt noiden kauheiden crocksien tarkoituksen (ensin kannetaan ja sitten duunataan...)! ;)

SariW kirjoitti...

Pihanne näyttää tosi kauniilta, myös noin koiran korkeudelta ; )
Olipa hauska postaus, ja niin suloiset hauvat...

Satu kirjoitti...

Ihanat, suloiset villakoirat ja hauska postaus! Meidän terrierit postais jotain tyyliin "vedetään tuokin puska tosta irti, grrr, nyt lähti tolta sammakolta henki, grrr, lannoitetaan koko porukalla mamman puita, grrr, kato minkä tulppaanitupsun sain hampaisiini..."
Eli terrierit+puutarha=huono yhdistelmä :)

Titti kirjoitti...

Ihana postaus; nähdä ja lukea tätä maailman menoa vähän koirulinkin näkökulmasta!
Sai hymyn huulilleni! ♥

Sirkka kirjoitti...

Oi AinoSofia ja Iitan ajatukset, et tiedä kuinka leveäksi sait hymyni, juu korviin asti koko postauksen ajaksi ja varmaan jatkuu loppupäivän..kertakaikkisen ihastuttava kuvasarja ja ajatukset koiran näkökulmasta, niin just voisin ajatella, että Rosakin aattelee meitin pikkupihasta,.ja vielä kun kiellän koko ajan anna pois..kun suuhunsa laittaa aivan mitä vaan, tänään oli yhdessä puskassa puolikas karjalanpiirakka, siis ei meidän,hi!, mutta tien poskessa ja yksi päivä lihis ja suklaat, madot, korkit, no ne nyt on jäänyt vähemmälle, kondomi oli yök, sain pois... nenäliinat, pillit ym. kaikki, eli voit vain kuvitella, kun koko ajan saan vahtia ja aina en tiedä mikä lie taas meni alas...on niin nopea!
Yks päivä halasi pihallamme siiliä...makoi päällä..aatteles kun siili on sellainen, et jos joku tulee selän päälle, niin menee pyöreäksi keräksi ja ponnahtaa ilmaan..onneksi ei käynyt niin, siinä olisikin ollut piikit pikku mahosessa.
Vielä kerran oikein paljon kiitoksia sinulle sinun ihanasta postauksestasi,joka on aivan IHANA!

Mukkelista päivää ja nautihan lomastasi, ju tiedän et nautit!

Minni kirjoitti...

Ihana postaus!

Varsinkin tuo kuva ja kommentti kärpäsistä, että ei sitten!!!! :)

On teillä niin kaunista!

Joku odottelee vielä kutsua terassille iltaa viettämään..... ;)